perjantai 10. tammikuuta 2014

Pelinappula

Nään sekavia unia.
Jokin riipi päätä yöllä päätä. Puristi kasaan ja jätti nurkkaan. Käveli kehää ympärillä. Ja se jokin on tunne siitä, etten minä riitä. Tuntuu, että joudun maksamaan sen joka kerta siitä jos onnistun jossakin edes jollakin tasoa.
En saanut nukutuksi ensin pitkään aikaan. Sitten minä mietin ja mietin, mitä oikein olen tekemässä. En tullut mihinkään johtopäätökseen. Minä vain nukahdin. Päätin miettiä lisää aamulla tai unohtaa koko asian. Ei se niin mene oikein. En minä toimi niin. En kyllä näinkään.

Mitä olen oikein tekemässä? Kun en erota sormiani tästä pelistä enää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti