Alku

Useimmat aloittaisivat tämän ehkä kertomalla muutamalla sanalla itsestään ja siitä, mitä tähän mennessä on koettu. Minä päätin juuri, etten aloita mistään menneestä. Lähden tästä hetkestä, en niinkään näiltä sekunneilta tai tästä määrästä tunteja. Minä vain kirjoitan nyt ja jatkossa silloin kun tuntuu siltä. Tää on eräänlainen elämäntapa, jota oon kasannut enemmän paperille ja muitten ihmisten ulottumattomiin. Hyvin harvalle olen antanut luvan lukea mm. ajatustenpurku runoja, joita mun vihkon sivut sisältää. Se on mulle parahin tapa avautua. Monesti juttu on saattanut mennä niinkin pitkälle, etten edes vaivaudu sanomaan sitä ääneen tai joskus siihen kyennyt ollenkaan. Paperi ja kynä on tyyliin elinkeinojen kärjessä tämän ihmisen listalla. Sille olen saanut istuttaa jokaisen mietteen ja viljellä sitä ihan rauhassa. Julkisella palstalla on aina se riski, että joku puuttuu asioihin liikaa,
mutta hetken mielijohteesta tahdon kokeilla tätä.

Miten te näätte minun ajatusmaailman ja kuinka minä nään teidän argumenttinne?
Auttaako tämä minua ymmärtämään paremmin maailmankaikkeutta ja sitä jotain suurempaa voimaa, jota havittelen tässä parhainta aikaa.
Tahdon testata tätä.

Joten kevyesti ja karkeasti todettuna,
tervetuloa mukaan, jos teitä kiinnostaa unenomainen puhe ihmispsyykkeestä ja juuri tämän olennon yritys hyväksyä kaikki ympärillä oleva ja kaikki, mitä se karttaa. Kaikessa sivussa tää on myös itselleni yritys rentoutua ja nähdä asioita vielä laajemmin, mikä tapahtuu väkisinkin. Koko ajan.

Sillä kaikessa valheellisuudessa todellisuudessa, minä tiedän sen verran, etten tiedä vielä mitään.